perjantai 26. elokuuta 2011

jännitysmomentteja


Mulla oli jännä, liian jännä aamu tässä. Ylimääräsiä sydämentykytyksiä.. Ku tulin kotiin keskustasta, huomasin että keittiön ovi josta pääsee esim takapihalle oli auki. Ekana olin sillee OMG TÄÄL ON JOKU mut sit tajusin et tuuli oli kova, et se on varmaa paiskannu sen auki. No, sit chippasin hetken yläkerras ja menin alas lukeen lehtee. Sit kuulin alimmasta kerroksesta ääntä, niinku ovia olis avattu. Jäädyin ihan täysin, mietin et lähenkö juoksee vai soitanko poliisille vai hä, kunnes aattelin että mun on mentävä kattoo mitä siel tapahtuu. Olin siis heti kotii tultua käyny kattoo mun pyykkejä siin kerrokses, mut vaan yhestä huoneesta enkä kiinnitänny muuhun ees huomioo. No sydän kurkus mä si lähin kävelee rappuja alas, ja huomasin että yks ovi oli menny huonosti kiinni ja jostain pääsi sen verran ilmaa että se liikutteli sitä. VERY NICE koska olin oikeesti tosi lähellä saada sydärin :D Tsekkasin siltikin kaikki huoneet. Eikä ketää näkyny. Huhuhu. No on tähän aamuun kivojaki juttuja mahtunu! Esim aamupala Cafe Loungessa sekä Ben&Jerry's. Myös äidin lähettämä paketti saapui, jej! Kiitos äiti <3 Nyt vähän imuroitteen ja peseen lattioita sekä silittään ja pakkaan loppuun , koska tänään suuntana Frankfurt! Toivotaa vaan että noi mun KAHDESTI SATEESSA KASTUNEET PYYKIT kuivuu.. LAAV! (PS Janne.. kyllä, mä oikeesti siivoon täällä!)



Terveisii Suomesta!!

Nuhaa meinaa pukkaa, Carmolis auttaa.. Kuulemma isänsä tyttö (:

keskiviikko 24. elokuuta 2011

ps part deux

unohdin mun lempikuvan tältä päivältä; ikkuna, jota tuijotan aina hymyillen







ja maassa maan tavalla




Merde en oo kirjottanu hetkeen ku no niinno ei oo ollu kirjoteltavaa! (: viikonloppu meni mukavasti, vaikka shoppailureissu Lotan kanssa peruuntukin (onneks parani hän nopeasti joten uus yritys vklp!) mutta käväsin sitte yksin ja löysin ku löysinki farkut. jee! tapasin myös tän perheen kolmannen lapsen ja pelailtii kivoja apple -pelejä.

Olin tänää niin le french että kävin ulkona aamupalla. MMMMMMM bagel, hilloa ja cappuccino; meikä tykkää tästä! 



Mut sai niin hyvälle päälle tänään bussipysäkillä yks neito. Seisoin kaiffarin ja vaunujen kans siinä, ja sit hän tulee, osottaa penkkiä ja sanoo "Excuse me, you can go sit there if you want" ja hymyilee oi niin kohteliaasti. Mä ihan hämmentyneenä kiittelen ja oon menossa istumaa, ku siihen istahtaa joku pukuherra n. 25 v. Se kuitenkin näkee miten se tyttö ja mä katotaa toisiamme, ja sit seki nousee hymyille ja pahoittelee. Oikeesti. Ihanaa lähimmäisenrakkautta!

Kuljeskelin aamulla muutenkin vähä kaupungilla (ja eksyin taas H&Mään.... Outo pakkomielle punaisiin vaatteisiin helpotti kuitenki vähä kun nyt sain sitte punasen topin!) tarkotuksena ottaa kuvia niistä ihanista maisemista joita nään täällä päivittäin. Tässä on niitä nyt muutamia, mutta koska mullon vaan iPhonen kamera niin ne on aika tummia osa, mutta toivotaan että a) äiti löytää kämpän/huoneen tyhjentämisen yhteydessä mun oikeen kameran laturin tai b) löydän tarpeeks halvan kamerean täältä. Nauttikaa nyt näistä, mä ainakin nautin! Ja oioi, tulkaa katsomaan näitä livenäkin. Priceless :)
    rakkautta!



mua ainakin nauratti









Bonnevoien keskustaa ^ 


ps musta on tullu niin le keski-eurooppa että kun tänään oli vaan n. +25 astetta niin jouduin laittaan bleiserin ja legginsit....










keskiviikko 17. elokuuta 2011

ulkomaankaupan hyötykäyttö

                     
                                                 bailattii tätä tänää Paavon kaa hehe!

Siis ku lähin tänne mä vannoin että ostan vaatteita sit vaan sellasista kaupoista mitä ei Suomes, tai ainakaa Tamperella (keskustassa) oo (tällöin mukaan voidaan laskea Mango) , mutta nojoo. Pari kertaa käyny shoppaas, ja tididi H&M sieltä koreilee! (paitsi kaulakoru ja rahapussi Accessorize, nii ja Cosmo jostain paikallisesta kioskista) :D  No, jos meen viikonloppuna Frankfurtissa shoppaan nii en osta Henkalta mitään. Ehkä..

Mut siis Luxin keskustas on Luis Vuitton ja H&M vastapäätä toisiaan. Whataaaaa! Uskaltauduin tänää vähä explooraa! Mutta en eksyny koska pysyttelin varmuudeks vaan korkeintaan kahen kadun päässä linja-autolaiturilta.... ;) Miljoonasti kahviloita täällä ainaki on. Ja tosi pieni cappucino + sandwich (eli patonkia jonka välissä kinkkua) = 7 €. Opettelen tässä samalla vähän myös ranskaa, osaan esim ääntää yhden bussipysäkin nimen tosi ranskankuulosesti. Yritin muistella myös että miten lasketaan viiteen ranskaks, koska oon joskus oppinu sen Frendeistä, no 1-3 muistin mutta 4-5 meni vaan Joey tyylillä "fluu, flaik!" :D



Mun oli pakko ostaa sortsit koska täällä on KUUMA ja kuolen muuten! Mun piti vaan tulla kertomaan tää teille.
pusuja!

tiistai 16. elokuuta 2011

bonjourno

koska jostain syystä en saanu linkitettyy tähän tiettyy versioo Landslidesta suoraan, niin kuunnelkaapa se tästä (:


Tultiin viime yönä Luxemburgiin ja tänään oon esim eksynyt 200 metrin matkalla.. Tiesin että miten pääsen kotiin, mutten että miten pääsen bussipysäkiltä siihen :D haahuilin taas puolisen tuntia (ja tajusin miten samanlaisilta kaikki talot näyttää) mut sit tajusin kattoo bussipysäkiltä karttaa ja löysin kotikadun. Ja sen polun mitä pitkin se matka pysäkiltä kotiin kestää tosiaan n. minuutin. Mutta nehän sanoo että routa porsaan kotiin ajaa ja blabla, mulla on kolme kotia! eli ihan hyvät tsäänssit löytääki eksyessäni..


Mua vähän naurattaa mun oma suhtautumiseni Luxiin. Olin muka niin kovin kotiutunu jo Frankfurtii et nyt oon ihan "yyhhh joku lux! en varmaa juo ees hanavettä ku oon niin turisti ja tää on toinen maa" vaikka oikeesti matkaa Frankfurtista tänne on se vähä vajaa 300 km....... Naja, Ich habe meinem Herz in Deutschland verlassen tai jotain sinne päin, mut joka tapauksessa: Saksa on mun rakkaus ja se on tiietty jo kauan!

En silti valita, tää on tosi tosi kaunis kaupunki vaikka oonki nähny vasta tosi vähän.. Olin niin laiska tänää että ku oltii viety poju päiväkotii nii tulin kans bussilla suoraa kotii purkaa matkalaukut.. Yllättävän raskas homma muuten. Done and done! Huomenna ajattelin olla daredevil ja jäädä pojun vietyäni matkan varrelle kattelee kaupunkii (siis etsimään jotain mistä saa yhtä hyvää kahvia ku Starbucksista, ja ostamaan sortsit. Täällä on kuuma.)

Tänään on taas, tai siis ehkä vois sanoo vieki, ollu vähä sellanen koti-ikävä päivä. Se on sillee jännä, emmä väitä että haluisin kotii, mun on vaan ikävä kotiin. Ehkä siihen vaikuttaa tääki että vaihtu taas tää maa ja pitää opetella juttuja.. No aikaa mulla ainaki siihen on! (: Eräs fiksu rouvanen kirjoitti mun laukusta löytyneessä yllärikortissa että "Homma on jo puoliksi tehty, kun uskoo pystyvänsä siihen". No niinpä niin!


Tässä vielä kaksi (2)  kuva mun h00dzeilta, ja molemmista huoneista ku niistäki on jotku kyselly!
 huomhuom mullei oo kameraa joten iPhone<3
 sydämiäsydämiä!

huone Frankfurtissa, mulla on SÄNGYNPÄÄDYT JOISTA OON AINA HAAVEILLU <3

kotikatu Frankfurtissa

kotikatua Luxissa, huomatkaa miljoonat tasoristeykset!
                                                 loput kolme on Luxin huoneesta, tai sanotaanko kerroksesta.




ps en tajua mitä tälle tekstille tapahtuu ku julkasen tän mut pahoittelut ihmeellisistä värimuutoksista esim!


maanantai 15. elokuuta 2011

metropysäkkien paratiisi

Olipas kiva eka viikonloppu uudessa kodissa! Tosin on ikävä oikeen kodin tuttua ja turvallisuutta:(( eiköhän se tästä kuitenkin sitte!

Lauantaina lähettiin tän perheen entisen aupparin Leenan kanssa tutkiskeleen cityä ja tapasin siin samalla pari muuta tääläpäin olevaa aupparina jee mullon kamuja Frankfurtissa! (:

Kävin eilen Lotan kaa kaupungilla ja istuskeltii Mainin äärellä Starbuckseinemme ja siinä tuli sellanen wou. oon melkeen unelmassa! Samoin tänään, ku vietiin poju päiväkotiin ja jäin siitä sitten kaupungille ja oottelin n. puol tuntii et pääsen kaupoille (hehe), istuskelin Hauptwachella ja kattelin ja fiilistelin. Not too shabby at all! Tänää lähetää illalla Luxemburgii, toivottavasti samat fiilikset sieltä.. ainaki oon kuullu pelkkää positiivista (:

Eilisestä kotiinpaluusta tuli sitte hieman seikkailu. Mun päähän kyllä mahtu se, että mun metro lähtee eri pysäkiltä ku mihin se tulee, mutten sitte tajunnu et sama kaava toistuu myös toisinpäin että myös se mun tulopysäkki on eri kun se mistä mä lähdin........ Tän vuoksi n. 10 minuutin kotimatka venahti yli tuntiin sisältäen google maps -puheluita suomeen ja paniikkipuheluita Leenalle, joka osas valottaa mua että a) mun ois pitäny mennä tunnelin kautta ja b) olin niiiiin väärässä suunnassa..... no mutta vaikeuksien kautta voittoon ja kotiin löysin! voittajafiilis:D Kuullaan Luxista!



uusi toverini Lotta (koska pics or it didn't happen..)
                                                                        
oikea ainoa syy muuttaa pois Suomesta...






Suunnistuspiste: korkeat talot





Frankfurtilainen sateenkaari sekä mies. Ja Main.

lauantai 13. elokuuta 2011

aina kohteessa

Frankfurtista kajahtaa! Perille päästy ja eka ilta, yö sekä aamukin koettu enkä kyllä valita. Perhe vaikuttaa niin kovin mukavalta että on ihanaa (:

Lento meni kosteissa merkeissä. Ne itkut mitä en kotona itkeny, eli aika paljon, purkautu kaikki koneessa. SIllon tuntu että tuun varmasti käymään ennen joulua kotona! Mutta se kaikki helpottu ku pääsi maahan. Ajettiin Kastellaunin ohi ja näin Simmernin valot - hehe! olin melkeen kotona taas.

Mun netti ei vielä toimi joten dataan sen mitä dataan perheen koneella, hoppas saadaan toi omaki toimimaa..

Fiilikset on siis tällä hetkellä hyvät (eli äiti älä huolehdi!!) mutta oon varma että täs parin viikon sisään iskee koti-ikäväpaniikki-itkuraivarit. No sitten iskee. Aika menee nopeesti, tai sitten se ei mee. Ja kyllähän mä vieläkin vähän pelkään terrori-iskua (kiitos vaan Maija ku iskostit ajatuksen mun päähän!) mutta mitäpä mä en pelkäisi!

torstai 11. elokuuta 2011

maasta maahan

Alotus on aina kaikkein vaikeinta ja niinpä se on nytkin. Blogi on luotu siis au pair vuoden kuulumisten kertomista varten ja alotetaanpa vaikka lähtötunnelmista (:

Lähtöön on aikaa noin 17 tuntia ja laukut on kesken. Mutta onhan tässä aikaa.. Sen jälkeen vietellään seuraavat monet kuukaudet Luxemburg - Frankfurt akselilla. En oo vieläkään kunnolla sisäistänyt tätä huomista lähtöö mutta mulla on koneessa 2,5 h aikaa sitä miettiä.. Onneks perhe vaikuttaa tosi lupaavalta ja "tukihenkilökin" on hoidettu siellä päässä jee!


Oon tosi sekasin tällä hetkellä. Oon aina halunnu asua jossain saksankielisessä maassa koska se kieli nyt vaan on yks maailman kauneimmista sanokaa mitä sanotte! Ja nyt pääsen sen tekeen. Mua myös asiaankuuluvasti pelottaa hurjasti. Niinku oikeesti tosi TOSI paljon. En pelkää uusia ihmisiä ja maita, pelkään vanhan jättämistä. Tänne jää kaikki ihanat vanhat ja uudet kaverit ja perhe ja tuttu elämä, mutta jossen mä nyt lähde ni mä en lähde sitte koskaan. Toivottavasti ette katoo mihinkään sillä aikaa! (: Oon myös kovin onnellinen päätöksestä.

Huomenna odottaa monet itkut, onhan niitä tänäänkin jo itketty, mutta suuntana tulevaisuus!
"You can't wait for your life to begin, it's here now."

rauhaa ja rakkautta, kuullaan Frankfurtista!